Vuoden 2017 yleisurheilun MM-kisoista on tarjolla pirun kattavasti biomekaanista dataa. IAAF ja Leedsin Beckett University olivat lyöneet hynttyyt yhteen ja tallentaneet 49 superkameralla monien lajien suorituksia, ja voi pojat mitä sieltä löytyykään!
Muutamia poimintoja:
10 000m voittajan, Almaz Ayanan, jalkojen askelpituudessa oli keskimäärin 15 senttimetrin ero. (1.) Symmetrinen askellus ei siis näyttäisi olevan välttämättömyys maailmanmestaruuden voittamiselle.
Miesten maratonilla, neljä ensimmäisenä maaliin tullutta olivat kanta-askeltajia. Itseasiassa 67 % maaliin tulleista maratoonareista oli kanta-askeltajia. (2.) Kanta-askellus ei vaikuttaisi olevan ihan surkea juttu. Tai ainakin nämä herrat pystyvät juoksemaan kanta-askeltamalla kuukaudesta toiseen järkyttäviä kilometrimääriä ja vielä aivan samperin kovaa.
Miesten 10 000m voittajan, Mo Farahin, kadenssi (askeltiheys) oli keskimäärin hitain top-6:ssa. (3.)
Yllä mainittu data on kaikille avointa ja löytyy IAAF:n sivuilta. Ihan vaan silmäilemällä dataa voi huomata, että huippujuoksijoiden tavoissa juosta on valtavasti eroja.
Mitä harrastelijajuoksija voi sitten huipuilta oppia? No ehkä sen, ettei täydellistä ideaalia ole olemassa, eikä mihinkään muottiin kannata itseään väenväkisin tunkea. Jokaisella vaikuttaisi olevan oma tyylinsä juosta jopa aivan huipulla.
Jos juoksu sujuu jo verrattain hyvin, kehitystä tapahtuu, etkä ole jatkuvasti telakalla, niin uskaltaisin väittää, että tekniikkamuutosten hyöty-/haittasuhde kannattaa arvioida harkiten.
Jos asiat ei kuitenkaan suju auvoisasti, olet jatkuvasti telakalla, etkä pääse tekemään sinulle rakasta juoksua, niin suosittelen etsimään pätevän osteopaatin tai muun terveysalan ammattilaisen, kenen kanssa lähdette purkamaan vyyhtiä ja puskemaan kohti sinun tavoitteitasi.
Loppuun vielä kolme vinkkiä mitkä parantavat todennäköisyyttä juoksun sujumiselle ilman suurempia haavereita:
1. Kiinnitä huomiota horisontaalisiin (auto kulkee horisontaalisesti) jarrutusvoimiin (braking force). Horisontaalisen jarrutusvoimien on havaittu kasvattavan loukkaantumisriskiä huomattavasti. (4.) Pari hyvää kikkaa horisontaalisten jarrutusvoimien vähentämiseen on ottaa aavistuksen lyhyempiä askelia tai juosta hieman hitaampaa.
2. Älä kasvata yksittäisen lenkin tai viikon/kuukauden juoksukilometrejä liian paljon. juoksukilometrien kasvattaminen liian nopeasti lisää loukkaantumisriskiä. (5.) Muista maltti. Mikään ei pysäytä harjoittelua tehokkaammin kuin telakalla leputtelu.
3. Voimaharjoittelusta vaikuttaisi olevan apua juoksussa esiintyvien akuuttien haavereiden sekä ylirasitusvammojen välttämisessä. (6.) Voimaharjoittelua voi tehdä myös kehonpainolla, mikäli kuntosalilla käyminen ei napostele.
Keveitä kilometrejä toivottaen,
Ville, Osteopaatti (AMK) & PT (ACE)
Lähteet:
1. Hanley, Brian – Bissas, Athanassios – Merlino, Stephane 2017. Biomechanical Report for the IAAF World Championship London 2017 10,000m Women’s. IAAF. Beckett University. Carnegie School of Sport. 7.
2. Hanley, Brian – Bissas, Athanassios – Merlino, Stephane 2017. Biomechanical Report for the IAAF World Championship London 2017 Marathon Men’s. IAAF. Beckett University. Carnegie School of Sport. 7-13.
3. Hanley, Brian – Bissas, Athanassios – Merlino, Stephane 2017. Biomechanical Report for the IAAF World Championship London 2017 10,000m Men,s. IAAF. Beckett University. Carnegie School of Sport. 8.
4. Napier, C – MacLean, C. L. – Maurer, J. – Taunton, J. E. Hunt, M. A. 2018. Kinetic risk factors of running-related injuries in female recreational runners. Scandinavian Journal of Medicine & Science in Sports. Department of Physical Therapy, Faculty of Medicine. Canada.
5. Nielsen, RO – Parner, ET – Nohr, EA – Sorensen, H – Lind, M 2014. Excessive progression in weekly running distance and risk of running-related injuries: an association which varies according to type of injury. Section of Sport Science. Department of Public Health, Aarhus University. Denmark.
6. Lauersen, Jeppe Bo – Bertelsen, Ditte Marie – Andersen, Lars Bo 2014. The effectiveness of exercise interventions to prevent sports injuries: a systematic review and meta-analysis of randomized controlled trials. British Journal of Sports Medicine 14 (48). 871-877.